NOAA:n Kp-ennuste aikavälille 2. helmikuuta - 4. helmikuuta
<
2.7 2 2.3 2.3 2.3 2.3 2.3 2.7
02-05 05-08 08-11 11-14 14-17 17-20 20-23 23-02 02-05 05-08 08-11 11-14 14-17 17-20 20-23 23-02 02-05 05-08 08-11 11-14 14-17 17-20 20-23 23-02
2. päivä 3. päivä 4. päivä
Tämä ennuste on julkaistu 2. helmikuuta 2023 klo 02.30. Kaikki ajat Suomen aikaa. [ohje]
NOAA:n K-ennuste korkeille leveysasteille aikavälille 2. helmikuuta - 4. helmikuuta
<
2 2 3 4 4 3 2 2 1 1 1 2 2 1 1 1 1 1 1 2 3 1 1 1
03-06 06-09 09-12 12-15 15-18 18-21 21-00 00-03 03-06 06-09 09-12 12-15 15-18 18-21 21-00 00-03 03-06 06-09 09-12 12-15 15-18 18-21 21-00 00-03
2. päivä 3. päivä 4. päivä
Tämä ennuste on julkaistu 2. helmikuuta 2023 klo 01.00. Ennuste on kohdistettu vain korkeille leveysasteille (yli 60°N). Kaikki ajat Suomen aikaa.
Maksimi Kp-arvojen todennäköisyydet
PäiväKp 4Kp 5Kp >= 6
2.2. 15 % 30 % 40 %
3.2. 15 % 20 % 10 %
4.2. 15 % 20 % 10 %
Päivän A-luku
2.2. 10
3.2. 5
4.2. 5
Auringon tällä hetkellä maata kohti oleva pinta kuvattuna eri aallonpituuksilla Courtesy of NASA/SDO and the AIA, EVE, and HMI science teams.
näytä edelliset kierrokset

Perustelut ennusteille

AihePerustelu (päivitetty viimeksi 2.2.2023 kello 02:30)
Auringon aktiivisuusSolar activity is expected to be low, with a slight chance for M-class flares (R1-R2 Minor-Moderate) on 02-04 Feb, mostly due to activity from Region 3207.
AurinkotuuliPeriodic enhancements in the solar wind parameters are possible on 02 Feb with suspected CH HSS influence. Late on 03 Feb, CH HSS effects are expected to begin a gradual decline, returning to a more background-like state by late 03 Feb/early 04 Feb.
Geomagneettinen kenttäThe geomagnetic field is expected to be mostly quiet to unsettled, with isolated active periods, on 02 Feb. By 03 Feb, activity is expected to gradually diminish as negative polarity CH HSS gradually subsides.

Roihupurkaukset eli flaret

Alla olevassa taulukossa näkyy viimeisten 3 vuorokauden aikana auringossa havaitut roihupurkaukset. Ajat ovat Suomen aikoja.

päiväalkoi maksimi loppui luokka alue
2.2. 00:3300:4801:00 C5.7 3204
1.2. 19:5020:0120:14 C3.7 3204
1.2. 10:1110:1610:20 B9.8 ?
1.2. 03:2003:2803:33 C1.8 3207
1.2. 03:0003:0403:08 C1.0 3207
1.2. 00:0700:0800:11 C1.5 mahdollinen CME 3207
31.1. 21:2821:2821:38 C2.4 mahdollinen CME 3207
31.1. 20:1420:2020:24 C1.3 3204
31.1. 18:1218:1618:29 C3.1 3207
31.1. 17:1717:2817:44 C1.3 3206
31.1. 15:1215:2015:24 B9.1 3207
31.1. 12:4613:0013:07 C4.8 3207
31.1. 08:5208:5809:04 C1.1 ?
31.1. 02:2102:2502:30 C1.5 3204
31.1. 23:5400:0700:22 C1.9 3204
30.1. 22:5322:5823:07 C2.1 3200
30.1. 20:4520:5121:02 C1.4 3206
30.1. 19:4519:5319:57 C2.9 3207
30.1. 17:5218:0018:14 C1.0 ?
30.1. 13:5314:0714:20 C3.1 3207
30.1. 09:3909:4609:51 C1.7 3207
30.1. 08:1508:2008:31 C2.1 ?
30.1. 08:1508:2008:31 C2.1 3207
30.1. 06:0406:1306:19 C1.5 3207
Roihupurkausten todennäköisyydet
CMX
1.2. 75 % 15 % 5 %
2.2. 75 % 15 % 5 %
3.2. 75 % 15 % 5 %

Auringonpilkut

Alla olevassa taulukossa on listattu viimeisen vuorokauden aikana maahan näkyneet auringonpilkut ja muut aktiiviset alueet.
[ohje]

Roihupurkausten todennäköisyys
Alue #SijaintiPilkkuja TyyppiRyhmän alaC-luokkaM-luokkaX-luokkaEnsimmäinen havainto
3208 1 B10 10 %1 %1 %19:51 1.2.2023
3207S11 E51 7 B90 20 %1 %1 %20:52 30.1.2023
3206S22 E19 4 B30 5 %1 %1 %18:24 29.1.2023
3205S23 W91 2 A60 5 %1 %1 %19:03 28.1.2023
3204N24 W90 3 B80 20 %1 %1 %07:27 28.1.2023
3203N17 W66 ? ?? 0 %0 %0 %00:29 26.1.2023
3201N24 W48 12 A50 5 %1 %1 %20:34 24.1.2023
3200N21 W70 ? ?? 0 %0 %0 %19:10 22.1.2023

WSA-Enlil-mallin ennuste

[ohje]

Ennustetaulukon tulkinta

Ensimmäisessä taulukossa näkyvät värilliset palkit kuvaavat ennustettua Kp-arvoa. Palkin alapuolella näkyvät numerot tarkoittavat sitä aikaväliä (Suomen aikavyöhykkeellä), jota ennuste koskee, ja palkin yläosassa oleva luku tarkoittaa kyseiselle aikavälille ennustettua Kp-arvoa. Mitä korkeampi palkki, sitä suurempi todennäköisyys revontulien ilmaantumiselle. Revontulia voi kuitenkin näkyä myös heikomman ennusteen aikoina.

Taulukon alapuolella on samanlainen taulukko, jossa näkyy pohjoisille leveyspiireille (alkaen 60° N, eli suunnilleen Suomen etelärajalta) ennustettu K-luku (hieman eri asia kuin Kp-luku).


Roihupurkausten tulkinta

Roihupurkaus, eli flare, tarkoittaa auringon koronan pinnalla havaittavaa voimakasta ja äkillistä sähkömagneettisen energian purkausta. Mikäli purkaukseen liittyy auringon magneettikentästä irti pääseviä hiukkasia, puhutaan niin sanotusta koronan massapurkauksesta (CME), jonka suuntautuessa maapalloa kohti voi seurauksena olla revontulia ja esim. radiohäiriöitä. Roihupurkaukset tapahtuvat yleensä aktiivisten, magneettisesti monimutkaisten auringonpilkkuryhmien yhteydessä, kun pilkkujen voimakkaat magneettikentät läpäisevät auringon näkyvän pinnan eli fotosfäärin yhdistäen auringon koronan auringon sisempiin osiin. Purkaukset eivät kuitenkaan ole riippuvaisia auringonpilkuista, vaan niitä voi tapahtua muillakin aktiivisilla alueilla. Roihupurkaus saa voimansa koronaan kertyneen magneettisen energian purkautuessa suhteellisen nopeasti (tapahtuman kesto minuuteista tunteihin). Roihupurkaus sisältää säteilyä koko sähkömagneettisen spektrin alueelta, ja suurin osa roihupurkausten energiasta on ihmisen silmille näkymättömällä aallonpituudella, minkä vuoksi oheisen taulukon luvut ovatkin geostationaarisella radalla olevien GOES-satelliittien röntgensäteitä 0,1-0,8 nanometrin aallonpituuksilla mittaavilta instrumenteilta.

Roihupurkaukset luokitellaan pienimmästä suurimpaan asteikolla A, B, C, M ja X niiden lähettämän röntgensäteilyn voimakkuuden perusteella. Kunkin luokan sisällä on vielä erikseen lineaarinen numeroasteikko välillä 1-9 (paitsi X-luokka, jolla ei ole ylärajaa). Esimerkiksi M2 on kaksi kertaa voimakkaampi kuin M1, M8 on kaksi kertaa voimakkaampi kuin M4. Vastaavasti X1 on kymmenen kertaa voimakkaampi kuin M1, tai sata kertaa voimakkaampi kuin C1 ja niin edelleen. Voimakkaimman nykyaikana tapahtuneen tunnetun purkauksen arvo oli X28, mutta mittarit ylikuormittuivat jo purkauksen kestettyä 12 minuuttia arvossa X17, ja joissain lähteissä on arvioitu todelliseksi huippuarvoksi jopa X45. Kyseinen purkaus tapahtui 4. marraskuuta vuonna 2003. Vuonna 1859 tapahtunut ns. Carringtonin tapahtuma on ollut todennäköisesti vieläkin voimakkaampi. A-, B- ja C-luokkien purkauksista tulee maapallolle harvoin näkyviä seurauksia, ja M-luokastakin seuraukset ovat yleensä havaittavissa vain lähellä napoja. Voimakkaista M-luokan purkauksista voi kuitenkin aiheutua revontulia myös "normaalia" laajemmilla alueilla. NOAA:n SWPC (avaruussääpalvelu) antaa avaruussäävaroituksen M5-luokan (5x10-5 wattia/m2) tai sitä voimakkaammista roihupurkauksista.


Auringonpilkkujen tulkinta

Auringonpilkut ovat auringon pinnalla olevia erikoisen voimakkaan magneettikentän keskittymiä. Niiden magneettikenttä estää voimallaan sulan aineen liikkeen pilkun kohdalla. Pilkun kohdalla pinnan lämpötila on lähteestä riippuen noin 1000-3000 astetta ympäristöä viileämpi, jonka vuoksi pilkut näkyvät ympäristöään tummempina. Pilkun tumminta aluetta sen keskellä kutsutaan umbraksi ja varsinkin isompien pilkkujen ympärillä olevaa vähän vaaleampaa ja juovikasta aluetta penumbraksi. Tämän sivun tiedot ovat uudempia kuin varsinaisen auringonpilkkuja listaavan sivun, joten sivujen tietojen välillä voi olla eroja.


WSA-Enlil ennusteen tulkinta

WSA-Enlil kuvien ympyrät esittävät auringon ympäristöä sen pohjoisnavan yläpuolelta katsottuna, ja niiden oikealla puolella olevat sektorit saman tilanteen sivulta (auringon ja maan päiväntasaajien tasolta, pohjoinen ylhäällä) katsoen. Ympyröiden ja sektoreiden keltainen keskipiste esittää aurinkoa, sen oikealla puolella oleva pieni vihreä piste maapalloa, ja ympyröissä vasemmalla olevat kaksi pistettä Stereo A ja Stereo B -satelliitteja (A = Ahead, B = Behind). Spiraalimainen kuvio tulee siitä, että aurinkotuuli etenee avaruudessa auringon pyörimisliikkeestä johtuen spiraalimaisesti (ns. Parkerin tai Arkhimedeen spiraali). Vasemman laidan kuvat esittävät tiheyden ja nopeuden tilannetta kuvan ylälaidassa mainittuna hetkenä. Oikealla puolella olevista kuvaajista ylempi esittää aurinkotuulen ennustettua tiheyden vaihtelua lähipäivinä maapallon sekä satelliittien kohdalla, ja alempi vastaavasti nopeuden vaihtelua samoissa kohdissa. Kuvaajien alalaidan numerot kertovat mitä päivää ennuste koskee. Ennuste löytyy animaationa NOAA:n sivuilta. Oheisen kuvan numeroitujen alueiden tulkinta:

  1. ennustejakson viimeinen hetki
  2. ennustettu tiheys
  3. ennustettu nopeus
  4. punaisella ympyröidyt alueet ovat ennusteen aikajana (päiviä)
  5. maapallon sijainti
  6. auringon sijainti
Takaisin kuvaan