<
| 4 | 3 | 2.3 | 2.7 | 3.7 | 2 | 2.3 | 2.7 | 2.3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2.3 | 2.7 | 2.3 | 2.3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2.3 | |||
02-05 | 05-08 | 08-11 | 11-14 | 14-17 | 17-20 | 20-23 | 23-02 | 02-05 | 05-08 | 08-11 | 11-14 | 14-17 | 17-20 | 20-23 | 23-02 | 02-05 | 05-08 | 08-11 | 11-14 | 14-17 | 17-20 | 20-23 | 23-02 | ||
9. päivä | 10. päivä | 11. päivä |
<
| 2 | 2 | 2 | 4 | 4 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 4 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 3 | 4 | 3 | 2 | 1 | |
03-06 | 06-09 | 09-12 | 12-15 | 15-18 | 18-21 | 21-00 | 00-03 | 03-06 | 06-09 | 09-12 | 12-15 | 15-18 | 18-21 | 21-00 | 00-03 | 03-06 | 06-09 | 09-12 | 12-15 | 15-18 | 18-21 | 21-00 | 00-03 | ||
10. päivä | 11. päivä | 12. päivä |
Maksimi Kp-arvojen todennäköisyydet | |||
---|---|---|---|
Päivä | Kp 4 | Kp 5 | Kp >= 6 |
10.12. | 15 % | 25 % | 20 % |
11.12. | 15 % | 25 % | 20 % |
12.12. | 15 % | 25 % | 20 % |
Päivän A-luku | ||
---|---|---|
10.12. | 12 | |
11.12. | 12 | |
12.12. | 8 |
Alla olevassa taulukossa näkyy viimeisten 3 vuorokauden aikana auringossa havaitut roihupurkaukset. Ajat ovat Suomen aikoja.
päivä | alkoi | maksimi | loppui | luokka | alue |
---|---|---|---|---|---|
9.12. | 21:37 | 21:47 | 21:53 | C2.9 | 3912 |
9.12. | 17:58 | 18:12 | 18:20 | C8.4 | 3912 |
9.12. | 17:03 | 17:12 | 17:25 | C2.5 | 3912 |
9.12. | 16:20 | 16:27 | 16:33 | C1.7 | ? |
9.12. | 14:08 | 14:27 | 14:35 | C6.3 | 3912 |
9.12. | 12:05 | 12:15 | 12:21 | C3.7 | 3917 |
9.12. | 11:36 | 11:42 | 11:46 | C2.8 | 3912 |
9.12. | 10:16 | 10:24 | 10:28 | C2.1 | 3917 |
9.12. | 09:40 | 09:45 | 09:56 | C2.5 | 3917 |
9.12. | 08:12 | 08:22 | 08:29 | C4.3 | 3912 |
9.12. | 06:42 | 06:47 | 06:51 | C2.2 | 3913 |
9.12. | 06:10 | 06:21 | 06:31 | C2.4 | 3920 |
9.12. | 04:07 | 04:10 | 04:14 | C2.6 | 3913 |
9.12. | 03:19 | 03:30 | 03:43 | C3.6 | 3917 |
9.12. | 02:46 | 02:53 | 02:57 | C2.7 | 3913 |
8.12. | 23:34 | 23:38 | 23:43 | C3.9 | 3917 |
8.12. | 23:34 | 23:38 | 23:43 | C3.9 | 3916 |
8.12. | 19:07 | 19:18 | 19:28 | C5.1 | 3917 |
8.12. | 18:00 | 18:11 | 18:18 | M1.5 | 3912 |
8.12. | 17:28 | 17:38 | 17:50 | C4.4 | ? |
8.12. | 13:53 | 14:10 | 14:23 | C7.9 | 3912 |
8.12. | 12:06 | 12:13 | 12:21 | C2.9 | 3912 |
8.12. | 10:50 | 11:06 | 11:10 | X2.2 | 3912 |
8.12. | 10:23 | 10:32 | 10:50 | C3.2 | 3912 |
8.12. | 07:02 | 07:07 | 07:11 | C2.4 | 3912 |
8.12. | 06:53 | 06:59 | 07:02 | C2.3 | 3912 |
8.12. | 04:26 | 04:31 | 04:38 | C2.0 | 3917 |
8.12. | 03:07 | 03:20 | 03:36 | C5.5 | 3917 |
8.12. | 02:37 | 02:42 | 02:47 | C2.5 | 3912 |
8.12. | 23:53 | 00:15 | 00:26 | M3.2 | 3917 |
7.12. | 22:34 | 22:38 | 22:42 | C2.4 | 3912 |
7.12. | 20:35 | 20:37 | 20:56 | C6.3 mahdollinen CME | ? |
7.12. | 20:35 | 20:37 | 20:56 | mahdollinen CME | 3917 |
7.12. | 20:20 | 20:26 | 20:32 | C6.3 | 3917 |
7.12. | 19:17 | 19:21 | 19:26 | C2.3 | 3917 |
7.12. | 17:28 | 17:35 | 17:41 | C3.6 | 3912 |
7.12. | 17:15 | 17:15 | 17:19 | mahdollinen CME | 3912 |
7.12. | 16:56 | 17:02 | 17:06 | C2.6 | 3912 |
7.12. | 15:00 | 15:08 | 15:15 | M2.3 | 3917 |
7.12. | 12:40 | 12:53 | 13:18 | C5.3 | 3917 |
7.12. | 12:26 | 12:30 | 12:36 | C6.9 | 3912 |
7.12. | 10:56 | 10:58 | 11:17 | C7.7 mahdollinen CME | 3912 |
7.12. | 09:55 | 10:00 | 10:06 | C3.4 | 3917 |
7.12. | 09:42 | 09:49 | 09:53 | C4.8 | 3912 |
7.12. | 09:01 | 09:08 | 09:13 | C2.7 | ? |
7.12. | 07:31 | 07:41 | 07:49 | C3.3 | ? |
7.12. | 06:38 | 06:46 | 06:58 | C3.1 | 3917 |
7.12. | 04:23 | 04:30 | 04:34 | C2.7 | 3917 |
7.12. | 03:36 | 03:45 | 03:50 | C3.2 | 3916 |
7.12. | 02:10 | 02:17 | 02:24 | C4.6 | 3917 |
7.12. | 01:23 | 01:29 | 01:35 | C4.7 | 3912 |
7.12. | 00:52 | 00:56 | 01:00 | C6.7 | 3912 |
7.12. | 00:12 | 00:18 | 00:27 | C2.8 | 3912 |
Roihupurkausten todennäköisyydet | |||
---|---|---|---|
C | M | X | |
9.12. | 99 % | 60 % | 10 % |
10.12. | 99 % | 50 % | 10 % |
11.12. | 99 % | 50 % | 5 % |
Alla olevassa taulukossa on listattu viimeisen vuorokauden aikana maahan näkyneet auringonpilkut ja muut aktiiviset alueet.
[ohje]
Roihupurkausten todennäköisyys | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Alue # | Sijainti | Pilkkuja | Tyyppi | Ryhmän ala | C-luokka | M-luokka | X-luokka | Ensimmäinen havainto |
3921 | S07 E12 | 1 | A | 20 | 10 % | 1 % | 1 % | 23:07 9.12.2024 |
3920 | N22 E38 | 4 | B | 50 | 25 % | 5 % | 1 % | 16:32 8.12.2024 |
3919 | S14 W06 | 2 | B | 10 | 5 % | 1 % | 1 % | 16:27 8.12.2024 |
3918 | N13 W0* | ? | ? | ? | 0 % | 0 % | 0 % | 16:55 5.12.2024 |
3917 | S08 W02 | 12 | BG | 220 | 70 % | 30 % | 10 % | 21:33 4.12.2024 |
3916 | S15 W12 | 8 | B | 40 | 30 % | 5 % | 1 % | 22:18 3.12.2024 |
3915 | N12 W30 | ? | ? | ? | 0 % | 0 % | 0 % | 20:21 2.12.2024 |
3913 | S07 W90 | ? | ? | ? | 0 % | 0 % | 0 % | 10:09 1.12.2024 |
3912 | S06 W75 | 5 | BG | 220 | 70 % | 40 % | 10 % | 10:43 28.11.2024 |
3910 | N16 W0* | 1 | A | 150 | 0 % | 0 % | 0 % | 10:03 26.11.2024 |
Ensimmäisessä taulukossa näkyvät värilliset palkit kuvaavat ennustettua Kp-arvoa. Palkin alapuolella näkyvät numerot tarkoittavat sitä aikaväliä (Suomen aikavyöhykkeellä), jota ennuste koskee, ja palkin yläosassa oleva luku tarkoittaa kyseiselle aikavälille ennustettua Kp-arvoa. Mitä korkeampi palkki, sitä suurempi todennäköisyys revontulien ilmaantumiselle. Revontulia voi kuitenkin näkyä myös heikomman ennusteen aikoina.
Taulukon alapuolella on samanlainen taulukko, jossa näkyy pohjoisille leveyspiireille (alkaen 60° N, eli suunnilleen Suomen etelärajalta) ennustettu K-luku (hieman eri asia kuin Kp-luku).
Roihupurkaus, eli flare, tarkoittaa auringon koronan pinnalla havaittavaa voimakasta ja äkillistä sähkömagneettisen energian purkausta. Mikäli purkaukseen liittyy auringon magneettikentästä irti pääseviä hiukkasia, puhutaan niin sanotusta koronan massapurkauksesta (CME), jonka suuntautuessa maapalloa kohti voi seurauksena olla revontulia ja esim. radiohäiriöitä. Roihupurkaukset tapahtuvat yleensä aktiivisten, magneettisesti monimutkaisten auringonpilkkuryhmien yhteydessä, kun pilkkujen voimakkaat magneettikentät läpäisevät auringon näkyvän pinnan eli fotosfäärin yhdistäen auringon koronan auringon sisempiin osiin. Purkaukset eivät kuitenkaan ole riippuvaisia auringonpilkuista, vaan niitä voi tapahtua muillakin aktiivisilla alueilla. Roihupurkaus saa voimansa koronaan kertyneen magneettisen energian purkautuessa suhteellisen nopeasti (tapahtuman kesto minuuteista tunteihin). Roihupurkaus sisältää säteilyä koko sähkömagneettisen spektrin alueelta, ja suurin osa roihupurkausten energiasta on ihmisen silmille näkymättömällä aallonpituudella, minkä vuoksi oheisen taulukon luvut ovatkin geostationaarisella radalla olevien GOES-satelliittien röntgensäteitä 0,1-0,8 nanometrin aallonpituuksilla mittaavilta instrumenteilta.
Roihupurkaukset luokitellaan pienimmästä suurimpaan asteikolla A, B, C, M ja X niiden lähettämän röntgensäteilyn voimakkuuden perusteella. Kunkin luokan sisällä on vielä erikseen lineaarinen numeroasteikko välillä 1-9 (paitsi X-luokka, jolla ei ole ylärajaa). Esimerkiksi M2 on kaksi kertaa voimakkaampi kuin M1, M8 on kaksi kertaa voimakkaampi kuin M4. Vastaavasti X1 on kymmenen kertaa voimakkaampi kuin M1, tai sata kertaa voimakkaampi kuin C1 ja niin edelleen. Voimakkaimman nykyaikana tapahtuneen tunnetun purkauksen arvo oli X28, mutta mittarit ylikuormittuivat jo purkauksen kestettyä 12 minuuttia arvossa X17, ja joissain lähteissä on arvioitu todelliseksi huippuarvoksi jopa X45. Kyseinen purkaus tapahtui 4. marraskuuta vuonna 2003. Vuonna 1859 tapahtunut ns. Carringtonin tapahtuma on ollut todennäköisesti vieläkin voimakkaampi. A-, B- ja C-luokkien purkauksista tulee maapallolle harvoin näkyviä seurauksia, ja M-luokastakin seuraukset ovat yleensä havaittavissa vain lähellä napoja. Voimakkaista M-luokan purkauksista voi kuitenkin aiheutua revontulia myös "normaalia" laajemmilla alueilla. NOAA:n SWPC (avaruussääpalvelu) antaa avaruussäävaroituksen M5-luokan (5x10-5 wattia/m2) tai sitä voimakkaammista roihupurkauksista.
Auringonpilkut ovat auringon pinnalla olevia erikoisen voimakkaan magneettikentän keskittymiä. Niiden magneettikenttä estää voimallaan sulan aineen liikkeen pilkun kohdalla. Pilkun kohdalla pinnan lämpötila on lähteestä riippuen noin 1000-3000 astetta ympäristöä viileämpi, jonka vuoksi pilkut näkyvät ympäristöään tummempina. Pilkun tumminta aluetta sen keskellä kutsutaan umbraksi ja varsinkin isompien pilkkujen ympärillä olevaa vähän vaaleampaa ja juovikasta aluetta penumbraksi. Tämän sivun tiedot ovat uudempia kuin varsinaisen auringonpilkkuja listaavan sivun, joten sivujen tietojen välillä voi olla eroja.
WSA-Enlil kuvien ympyrät esittävät auringon ympäristöä sen pohjoisnavan yläpuolelta katsottuna, ja niiden oikealla puolella olevat sektorit saman tilanteen sivulta (auringon ja maan päiväntasaajien tasolta, pohjoinen ylhäällä) katsoen. Ympyröiden ja sektoreiden keltainen keskipiste esittää aurinkoa, sen oikealla puolella oleva pieni vihreä piste maapalloa, ja ympyröissä vasemmalla olevat kaksi pistettä Stereo A ja Stereo B -satelliitteja (A = Ahead, B = Behind). Spiraalimainen kuvio tulee siitä, että aurinkotuuli etenee avaruudessa auringon pyörimisliikkeestä johtuen spiraalimaisesti (ns. Parkerin tai Arkhimedeen spiraali). Vasemman laidan kuvat esittävät tiheyden ja nopeuden tilannetta kuvan ylälaidassa mainittuna hetkenä. Oikealla puolella olevista kuvaajista ylempi esittää aurinkotuulen ennustettua tiheyden vaihtelua lähipäivinä maapallon sekä satelliittien kohdalla, ja alempi vastaavasti nopeuden vaihtelua samoissa kohdissa. Kuvaajien alalaidan numerot kertovat mitä päivää ennuste koskee. Ennuste löytyy animaationa NOAA:n sivuilta. Oheisen kuvan numeroitujen alueiden tulkinta: